Tähän hetkeen täytyy tarttua!!

Hei vaan kaikille!!

Koulukiireet alkaa olla kohtapuoleen pulkassa taas tältä vuodelta. Oudolta tuntuu, että ensisyksynä täällä kotipuolessa muut jatkavat normaalisti omia koulujaan ja juttujaan, mutta mie oon jossain uudessa, oudossa paikassa..  Enää kaks kuukautta lähtöön, vieläkään ei ihan hirveästi jännitä, vaikka sitä noin miljoona ihmien kysyykin tasaisin väliajoin :D oikeestaan se on ihan hauskaa kun ihmiset kyselee kaikenlaista, vaikka en ittekkään tiiä paljon mitään tulevasta vuodestani.

Sen verran kuitenkin tiedän, että tuleva kotikaupunkini tulee olemaan Betim, Minas Geraisin osavaltiossa, Brasiliassa siis. Aika vähän olen kaupungista saanut tietoa, kun kaikki tuntuu olevan portugaliksi, jota en ymmärrä sanaakaan :D

Välillä tulee ihan pieniä paniikin poikasia, kun miettii ihan oikeasti mihin on ryhtymässä! Onneksi ystävät ja perhe on aina tällaisinakin hetkinä olleet tukemassa, potkimassa eteenpäin ja keksimässä muuta ajateltavaa. Kiitos siitä heille!!

Kuin otsikkokin sanoo, tähän hetkeen vaan täytyy tarttua ja yrittää nauttia jokaisesta pikkujutusta ja elää hetki kerrallaan. Tulevaisuus on liian kaukana murehdittavaksi!! :)

Tervehdys kaikille!

Tosiaan viimein olen saanut otettua itteeni niskasta kiinni, ja väsättyä tänne tällaisen pikku bloginpoikasen! Ulkoasu on vielä pahasti kesken, mutta sen suhteen tulee muutos toivottavasti lähiaikoina.

Tänään on tasan 70 päivää jäljellä ennen lähtöä Brasiliaan, tosi hassua ajatella sitä edes :D Ei sitä itsekkään vielä tajua, että se on niinkin lähellä. Vasta oli mittarissa reilut 150 päivää jäljellä, mihin ihmeeseen se aika oikein häviää?!

 Suuri Kiitos Teille Kaikille jotka tulitte kurkkaamaan tänne ja tervetuloa uudelleenkin! Jatkossa luvassa siis mietteitä elämästä ja muusta mukavasta ja tosiaan tuosta vaihtovuodesta erityisesti.

Kiitos ja kumarrus, näkyillään! :)
-Anni